Pyhän Hengen sormenjälki

Pyhän Hengen sormenjälki

Yksi aidon Pyhän Hengen kosketuksen merkki on se, että uskovassa syntyy halu antautua yhä kokonaisvaltaisemmin Jumalan käyttöön ja Hänen epäitsekkääseen palvelemiseensa

Jumalan Pyhän Hengen voimavaikutukset hänen omissaan saattavat toisinaan näyttään niin omituisilta tai jopa pelottavilta, että olemme helposti lyömässä ”ei Jumalan työtä!”-leiman tietynlaisten kokemusten ja ilmiöiden päälle, vaikka kyseessä olisikin ihan aito Jumalan Hengen toiminta, johon vajavainen ja rikkinäinen ihminen vain sattuu reagoimaan kummallisella tavalla. Toisinaan taas kaiken seurakunnan seinien sisäpuolella tapahtuvan omituisen annetaan kritiikittömästi kukkia, jotta ei vain tukahdutettaisi aitoa Hengen työtä.

Miten ja mistä voi tunnistaa Pyhän Hengen kosketuksen jäljen säröytyneessä saviastiassa, joita me kaikki uskovat olemme? 1700-luvulla Yhdysvalloissa vaikuttanut teologi, pastori ja lähetystyöntekijä Jonathan Edwards (1703-1758) joutui tämän haasteen eteen, kun maan koilliskolkassa sijaitsevassa Uudessa-Englannissa alkoi massiivinen Pyhän Hengen vaikuttama herätys erilaisine kummallisine ilmiöineen. Kristillisissä tilaisuuksissa ihmisiä kaatui maahan, osa itki, osa nauroi, osa vapisi ja tärisi holtittomasti, osa lauloi Hengessä, osa teki valittaen parannusta synneistään, osa katseli taivaallisia näkyjä ja ilmestyksiä. Edwards huomasi pian, että aitoon Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamaan työhön sekoittui aina paljon myös sellaista, mikä ei ollut hänestä lähtöisin eikä rakentanut Kristuksen ruumista, seurakuntaa. Pitääksen herätyksen elossa ja terveellä pohjalla, hän laati Raamattua apunaan käyttäen tiettyjä ohjeita, jotka auttavat vielä nykyäänkin kristittyjä Pyhän Hengen sormenjälkien tunnistamisessa:

1. kirkastaako herätys Kristusta?
2. tuomitseeko herätys synnin ja maailmallisuuden?
3. ohjaako herätys Jumalan Sanan tutkimiseen?
4. tuoko herätys julki totuuden?
5. herättääkö herätys rakkauden Jumalaan ja lähimmäisiin?

Aito kosketus muuttaa aina sisäpuolta

Lueskelin eilen kirjaa, missä kerrottiin Etelä-Afrikassa 1970-luvun loppupuolella vaikuttaneesta Pyhän Hengen voimakkaasta liikehdinnästä. Kirjassa kerrottiin pienestä nuorisotilaisuudesta, jonne kutsuttiin kiertävä julistajakaksikko Yhdysvalloista. Tilaisuuden aikana Pyhä Henki kosketti paikallaolevia nuoria niin voimakkaalla tavalla, että heitä makasi läjissä lattialla ympäri tilaa. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin toinen näistä vierailevista puhujista – hänen julistajatoverinsa oli jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen – sai puhelun eräältä tuntemattomalta mieheltä. Soittaja kertoi olevansa yksi siitä kymmenen nuoren miehen muodostamasta ryhmästä, joka lakosi maahan Jumalan voiman vaikutuksesta. Hän kertoi jokaisen näistä kymmenestä nuoresta lähteneen kaatumiskokemuksensa jälkeen Jumalan valtakunnan työhön. Soittaja kertoi tekevänsä edelleen lähetystyötä Pakistanissa, jonne oli istuttanut vuosien aikana satoja seurakuntia.

Jumalan Hengen kosketuksen seuraukset uskovan elämässä voi tunnistaa vasta jälkeenpäin. Siksi emme saisi olla liian kärkkäitä heristelemään sormeamme kaiken sellaisen edessä, mitä emme ymmärrä ja mikä saa meidät kokemaan olomme epämukavaksi.

Yksi aidon Pyhän Hengen kosketuksen merkki on se, että uskovassa syntyy halu antautua yhä kokonaisvaltaisemmin Jumalan käyttöön ja Hänen epäitsekkääseen palvelemiseensa. Toinen Pyhän Hengen kosketuksen selvä merkki on aina Hengen hedelmän lisääntyminen uskovan elämässä.

 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä. Paavalin kirje Galatalaisille 5:22-23

On myös tärkeä muistaa, että maailmankaikkeuden Luojan Henki on mittaamattoman voimakas ja pyhä. Siksi kolmas hänen kosketuksensa seuraus omiensa keskellä on lisääntynyt nöyryys ja kunnioitus. Jos tarjolla on vain hetken kestävää mekastusta ja tunteita – paljon melua tyhjästä – ilman muuttuneita sydämiä, jotka haluavat palvella yhä palavammin Kristusta ja Hänen seurakuntaansa maan päällä, on aina syytä pohtia ja arvioida, oliko kyseessä aito Jumalan Hengen kosketus, vaiko vain sielullinen impulssi. 

 

 

 

 

 

 



 

 

Markus Majabacka